Vuosi sitten melottiin monelle eurooppalaiselle maratonmelojalle tärkein kilpailu Ranskassa. MM-kilpailut järjestettiin kaukana Singaporessa, joten moni oli asettanut pääkilpailukseen Ranskan EM-kilpailut. Moni odotti varsinkin kivikovaa miesten lähtöä. Kisasta odotettiin vesi kielellä hallitsevan maailmanmestarin Ben Brownin ja laji-ikoni Manuel Buston kohtaamista ja taistelua.
Kilpailusta muodostui äärimmäisen tasainen ja kovavauhtinen. Kärkiporukka eteni tasaisesti ja rotaatiota esiintyi suuntaan ja toiseen. Ratkaisu tapahtui vasta viimeisellä kannolla. Portugalin Jose Ramalho oli roikkunut koko matkan kärjessä ja hallinnut nopeilla jaloillaan kantopaikkoja. Busto ei aivan kyennyt vastaamaan Ramalhon vauhtiin viimeisellä kannolla ja jäi aallon taakse. Nähtiinkin huikea saalistus, mutta Ramalhon etumatka piti ja Buston oli tyytyminen hopeaan. Pronssitaistelu käytiin Unkarin Milan Noen ja Tanskan Rene Cummerou Olsenin välillä. Noen viimeinen 200 metriä oli eläimellinen ja Olsenin oli taipuminen karvaasti sekunnilla. Hallitseva maailmanmestari Brown saapui maaliin sijalla 7.
Kaksikoissa odotettiin, joko Espanjan ennakkosuosikit Fiuza ja Bouzan olisivat lyötävissä. Haastajiksi povattiin kotikentällä melovaa paria Lucas-Marcaud. Unohtaa ei voinut myöskään Tsekkien paria Jezek-Jambor. Mustana hevosena kisaan lähtivät jokimaratonarien kuninkaat Espanjan Martinez ja Julian. Ennakkosuosikit ottivatkin ohjat käsiinsä ja kaikki neljä matkasivat yhdessä ryppäässä. Matkan edetessä Martinezin kovuus tuli oikeuksiinsa ja näytti jo siltä, että virtaavan veden spesialistit tulisivat korjaamaan potin, mutta kohtalo päätti toisin. Martinez luiskahti balettitossuineen laiturilta veteen ja koska laiturit olivat korkeat, ylösnousu kesti liian kauan ja kärkikolmikko karkasi. Ranskalaispari meloi hurmoksessa voittoon lyöden parin Fiuza-Bouzan kahdella sekunnilla. Tsekin ikinuoret Jezek ja Jambor meloivat näyttävästi pronssille. Tuulahduksena tulevasta viidenneksi meloi Norjan pari Hamar-Minde. 'Melontaalapivuosikymmenten' ennustaa norjalaisten nousua lajin terävimmälle huipulle lähitulevaisuudessa.
Kilpailusta muodostui äärimmäisen tasainen ja kovavauhtinen. Kärkiporukka eteni tasaisesti ja rotaatiota esiintyi suuntaan ja toiseen. Ratkaisu tapahtui vasta viimeisellä kannolla. Portugalin Jose Ramalho oli roikkunut koko matkan kärjessä ja hallinnut nopeilla jaloillaan kantopaikkoja. Busto ei aivan kyennyt vastaamaan Ramalhon vauhtiin viimeisellä kannolla ja jäi aallon taakse. Nähtiinkin huikea saalistus, mutta Ramalhon etumatka piti ja Buston oli tyytyminen hopeaan. Pronssitaistelu käytiin Unkarin Milan Noen ja Tanskan Rene Cummerou Olsenin välillä. Noen viimeinen 200 metriä oli eläimellinen ja Olsenin oli taipuminen karvaasti sekunnilla. Hallitseva maailmanmestari Brown saapui maaliin sijalla 7.
Kaksikoissa odotettiin, joko Espanjan ennakkosuosikit Fiuza ja Bouzan olisivat lyötävissä. Haastajiksi povattiin kotikentällä melovaa paria Lucas-Marcaud. Unohtaa ei voinut myöskään Tsekkien paria Jezek-Jambor. Mustana hevosena kisaan lähtivät jokimaratonarien kuninkaat Espanjan Martinez ja Julian. Ennakkosuosikit ottivatkin ohjat käsiinsä ja kaikki neljä matkasivat yhdessä ryppäässä. Matkan edetessä Martinezin kovuus tuli oikeuksiinsa ja näytti jo siltä, että virtaavan veden spesialistit tulisivat korjaamaan potin, mutta kohtalo päätti toisin. Martinez luiskahti balettitossuineen laiturilta veteen ja koska laiturit olivat korkeat, ylösnousu kesti liian kauan ja kärkikolmikko karkasi. Ranskalaispari meloi hurmoksessa voittoon lyöden parin Fiuza-Bouzan kahdella sekunnilla. Tsekin ikinuoret Jezek ja Jambor meloivat näyttävästi pronssille. Tuulahduksena tulevasta viidenneksi meloi Norjan pari Hamar-Minde. 'Melontaalapivuosikymmenten' ennustaa norjalaisten nousua lajin terävimmälle huipulle lähitulevaisuudessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.