Maratonmelontaa on melottu liki viisikymmentä vuotta Suomessa sileällä ja virtaavissa vesissä eri puolilla maatamme, ajoittain melko alkeellisissakin olosuhteissa. Tasoltaan ne ovat olleet lähinnä kilpa- ja kuntotapahtumia. Osallistuttu on eri tyyppisillä kanooteilla ja kajakeilla; yksiköillä, kaksikoilla sekä WWR-kalustolla. C-kaksikoilla oli 1980-90 luvulla hyvin runsas osanottajamäärä. Retkisarjalaiset ovat myös olleet isolla joukolla mukana omana sarjanaan.
Tapahtumapaikkoja on ollut ympäri Suomea eri nimikkeillä mm:
Lapinjokisoutu, Kiiminkijokimelonta, Suvisaaristonmelonta, Gullö runt, Ruoveden soutu, Arctic Canoe Race, Merikisa, Lahtisoutu, , Helsinki maraton, Lahtimaraton, Eurajokimelonta, Santtiosoutu, Laakonkierto, Porin soutu, Majavamelonta, Ykan kymppi, Tervasoutu, Pääkaupunkimelonta sekä lukuisia muita mielenkiintoisia tapahtumia,joista osa on yhä voimissaan vielä tänäkin päivänä.
Syksyn seuraparlamentissa kehitettiin tulevaa toimintaa.
Suomen Kanoottiliittoon luotiin maratonjaosto ja siihen valittiin vetäjät
Lajin värikkyydestä ja monipuolisuudesta johtuen Kanoottiliitto päätti kesällä 1984 palkata toiminnankehittäjän, Heino Lipsasen organisoimaan liiton/jaoston toimintaa, kehittämään sääntöjä yhdessä lajivetäjien kanssa ja täsmentämään kirjavaa käytäntöä kilpailuissa.
Tällöin luotiin myös eri alueille (pohjoinen, etelä, itä ja länsi) jaostot, joissa toimivat myös alueelliset maratonvetäjät.
Vuonna 1985 liitossa oli vetäjänä Olli Kares ja virtaavan veden puolella Jussi Riihinen. Yhdessä Heimo Lipsasen kanssa he sorvasivat maratonmelontaan uudet kansalliset säännöt (Meloja-lehti 3/1985). Tällöin alkoi SM-tasoinen maratonmelonta niin sileällä kuin virtaavassakin vedessä. Samalla tehtiin ensimmäinen jokimaratonin sääntöluonnos, jossa myös paljon puhuttu WWR-luokka mainittiin SM arvoiseksi.
Seuraavana vuonna, -86, liitossa toimivat vetäjinä Jyri Aulio, Risto Fagerholm ja Markku Taivainen. Virtaavan veden puolella olivat Jussi Riihinen, Olli Kares ja Juha Vartiainen.
Maratonkalusto vaihtui enemmän kansainväliselle linjalle/tasolle. Kehitys kulki pois pulleista malleista täysverisiin kilpakanootteihin. Pitkät ja kapeat maraton C-2 ja K-1 ”piikit” tulivat nopeimmiksi helpohkoilla reiteillä. Säännöt antoivat melojalle vapauden valita mieleisensä mallin kilpailuun osallistuessaan.
Ratamelojien mukaantulo virtaavan veden maratoneille antoi todellisen osoituksen siitä, että piikeillä voidaan kilpailla myös luonnon omilla radoilla. Ratamaratoneilla sileän veden melojat näyttivät voimansa vieden joka sarjassa kärkisijat.
Samoihin aikoihin alkoivat myös Pohjoismaiden yhteiset PM maratonit ( ensimmäinen Tukholmassa) samoin master gamesit (ensimmäiset Kanadassa). Suomessa käynnistyivät OP Grand Prix kisat,joihin otti osaa 472 melojaa.
Seuraavana vuonna –87 Heino Lipsanen vaihtui Eero Hynniseen joka ehti toimia liitossa kolmisen kuukautta. Tästä huolimatta alueet toimivat hyvin aktiivisesti varsinkin maratonin puolella.
Lisää tapahtumia tuli kalenteriin mm, Hullun miehen melonta, Väliväylä maraton, Lapinjokisoutu, Yöttömän yön melonta ym.
Kanoottiliiton johtoon nousi jo edesmennyt mutta ikinuori Thorvald Strömberg ,joka kiersi aktiivisesti kaikkia kilpailutapahtumia seuraten ja kommentoiden niitä.
Maratonpuolella vetäjinä toimi Olli Kares, Risto Fagerholm ja Jussi Riihinen. Maratonsääntöjä korjailtiin puhelin
neuvottelujen kautta.
Seuraavana vuonna –88 pidettiin ensimmäiset MM kisat Englannissa ,Notthighamnissa. Jäseninä tällöin toimivat Pekka Simula, Pirjo Väkiparta, Risto Fagerholm ja Tapani Krappe. Maraton kilpailuja pidettiin kauden aikana 35 kpl
Kilpailumatkat tuntuivat ylipitkiltä ( 40 km) ja niitä ehdotettiinkin (V-P.harjolan kirjoitus Meloja lehdessä perusteluineen) lyhennettävän.
PM maraton pidettiin perinnerikkaalla Soutustadionilla ja sen ympäristössä.
Vuoden 89 vetäjinä toimivat Mauri Tankka, Veikko Nyyssönen ,Olli Virtanen ,Juha Vuorio ja Pirjo Väkiparta.
Kokeiluun tuli uutena 24 tunnin melonta Lahdessa.
Vuoden 90 vetäjänä jatkoi Jyri Aulio.Tällöin Helsingissä pidettiin Suomen Suurkisat, joihin otti osaa 70000 marssijaa,
joiden joukossa oli runsaasti melojia.
Kanoottiliiton organisaatiossa siirretään valtaa ja vastuuta alaspäin: Jaostoista tulee tulosvastuullisia.
Maratonilla koettiin suuri yllätys Kööpenhaminan MM kisoissa Esa Huovan ja Jari Väkiparran toimesta heidän
sijoituttuaan kaksikkokisan kahdeksanneksi. Sirkku Asikainen meloi ME matkan 160 km vuorokaudessa.
Einar Rasmussenin Wing melat otettiin käyttöön.
Seuraavana vuonna 91 jaosto jatkoi toimintaa seuraavalla kokoonpanolla Jyri Aulio, Juha Vuorio, Veikko Nyyssönen, Pirjo Väkiparta. Vuoden aikana Jari Väkiparta ylsi kahdeksaan mestaruuteen.
Seuraavana vuonna jaostossa olivat Jyri Aulio, Tapani Krappe ,Veikko Nyyssönen Pirjo Väkiparta. Tällöin ACR melonta
juhli 10 vuotis taivalta. Väkiparta –Huova osallistuivat Australiassa MM ja Maraton-cupiin.
Mikko Kolehmainen voitti olympialaisissa yksiköllä kultamitalin.
Vuoden 93 jaoston kokoonpano oli Petri Sutinen, Jyri Aulio ja Pirjo Väkiparta. Risto Lehtinen meloi lupauksensa mukaan Tanskasta Helsinkiin MM kisojen jälkeen, jossa Mikko Kolehmainen voitti mestaruuden yksiköllä ja maratoonarit Huova jaVäkiparta sijoittuivat kaksikko kisassa 9 :nneksi.
Vuoden 94 jaosto oli Jyri Aulio, Petri Sutinen ja Pirjo Väkiparta. Tällöin maratonmelojat veivät rata kisoista täyden potin Huovan, Väkiparran ja Wallinin johdolla.Kanoottiliiton johtoon nousi Timo Nicholsson/Niukkanen.
Kyseisenä vuonna pelastettiin kanoottiliiton pääoma Opetusministeriön päätöksellä..
Maratonin MM kisat Hollannissa toivat Huovalle ja Väkiparralle 6.sijan Petri Sutisen ollessa 24.
-95 Pirjo Väkiparta ja Jyri Aulio jatkoivat jaostossa. Maraton ohjelmaan tuli uutena viiden veden maraton.
Petri Sutinen meloi Lahdessa 24 tunnin melonnassa ennätyksen.
96 jaosto jatkoi entisillä jäsenillä sekä vahvistettuna Klas -Åke Kniffillä.
MM maratoonilla Ruotsissa Pentti Sahi ja Raimo Pihlava ottivat kaksikolla mestaruuden miehet yli 50 v.sarjassa.
1997 maratonsäännöt muuttuivat hieman. Painorajoitukset aluksille,ilmoittautumisajat täsmentyivät .
Jaosto ehdotti masters sarjoja kilpailuihin.Talvileirit Eurassa melontakeskuksessa. Pääsiäisleiri 4vrk
25 melojan voimin. Kanoottiliittoon tuli mukaan uusi valmennuspäällikkö Nitti Nuuttila jonka tehtävänä oli
liitossa koota ja tehostaa valmennusta. Melonta nyt ja huomenna ( meloja 1/97).Organisaatiosta tehtävä toimiva kokonaisuus. Kaikkeen saatava vastuuhenkilöt .Panostettava valmennukseen ja koulutukseen.
Junioreiden MM kisat pidettiin Lahdessa.
Vuoden 98 jaosto oli Jyri Aulio,Pirjo Väkiparta ja Jarkko Jalava.Vastuuhenkilöt valittiin uuteen organisaatioon.
SUL:n kenttäpäällikkö Lasse Niemelä selvitteli toiminnan kehittämistä Vierumäellä (meloja 1/98)
1999 jaoston muodostivat Pirjo Väkiparta ,Jyri Aulio,Klas-Åke Knif ja Esa Rahunen
Kanoottiliitto on ollut melko sekavassa tilassa.Ylimääräisiä kokouksia pidettiin pj Sinkkosen johdolla
Petri Sutinen meloi Skandinavian ympäri 5000 km 71 päivässä.Unkarin maratoonin MM kisoissa Unto Elo saavutti mestaruuden ja kaksikkopari Ruokonen-Väkiparta oli 15.
Uuden vuosituhannen aloitti uusi jaosto Pirjo Väkiparta ,Jyri Aulio,Klas-Åke Knif ja Esa Rahunen.
Kanottiliitossa uusissa säännöissä jokaisessa jaoksessa on oltava hallituksen edustaja.Talous säännön mukaan edustaja valvoo varainkäyttöä ja hyväksyy laskut (mel.2/2000) PM maraton melottiin Turussa.
Vuoden 2001 jatkoi samat jäsenet kuin edellisenä vuotena.Kolme melojaa sai Pro urheilu palkinnon.
Sääntömuutoksia kansainvälisissä säännöissä mm kanootti leveydet poistuivat.
Englannin MM maratoonilla mastersit saivat 4 mitallia.Ruotsin PM kisissa pari mestaruutta.
Sinkkonen jatkoi toista kautta puheenjohtajana.
2002 jaostossa oli Esa Rahunen,Jyri Aulio,Markku Savolainen ja Klas-Åke Knif.
Kanoottiliiton 70 vuotisjuhlissa nimettiin 7 kunniajäsentä
Seuraavana vuonna jaostoon tuli entisten lisäksi Jari Väkiparta,Petteri Ehoniemija Martin Smith
Maraton leirejä pidettiin Eurassa talven läpi. Melojen pituuksista käytiin keskusteluja (meloja 4/2003 Sutinen)
MM maratonilta tuliaisina pari mitalia.
2004 Liiton puheenjohtajaksi tuli Esko Aaltonen ja maratonjaoksen kokoonpano oli Esa Rahunen, Jyri Aulio
Petteri Ehoniemi, Markku Savolainen ja Klas-Åke Knif .Keskustelu melojen pituuksista jatkui(3/2004 Lehtinen)
Norjan MM kisoista oli tuliaisina useita mitaleita samoin kuin PM kisoista
Ruotsin kanoottiliitto täytti 100 vuotta.
Vuoden 2005 maratonjaoston kokoonpano oli Petteri Ehoniemi,Jyri AulioRiika Poikela,Heikki Ritvos,J.Ahokas ja
Kirsi Ehoniemi. Maraton cup kilpailut käynnistyi 65 melojan voimin.Suoritettiin maratonmelojien tuomaritutkinto
Kangasalla 20.8. Melojien yhteisleiri Eurassa huhtikuussa ja hiihtoleiri Jämillä.
2006 jaostossa toimi Petteri Ehoniemi,Jyri Aulio,Heikki Ritvos ja Jussi Paatonen.
Melontaleirejä pidettiin Eurassa ja Porissa huhti/toukokuussa Jämillä tammikussa hiihtoleiri.
Kilpailusäännöissä tuli pieniä muutoksia 10.8.Maratonmelonnan tuomaritutkinto pidettiin Eurassa 21.4
Maraton cup säännöt tulivat 23.2.MM kisat Ranskassa tuottivat kolme mitalia.
2007 jaostoon kuului Hannu Kaukonen,Jukka Ritala,Heikki Ritvos ja Jussi Paatonen.
Maratoncupissa pistelaskuissa tuli muutoksia 2.5.Maraton tiedote 25.2 ajankohtaista asiaa,vastuualueet ja valinnat.
Melonnan kevätleiri Ahlaisissa.Hiihtoleiri Jämillä tammikuussa.Ehdotus tarkastelua varten veteraanien ikäkerroin hyvitys taulukko Ruotsista 18.5 Suomen Kanoottiliitto täytti 75 vuotta.
2008 jaostossa oli Jukka Ritala,Heikki Ritvos ja Hannu Kaukola. Ehoniemen organisoima hiihtoleiri Jämillä
pidettiin helmikuussa. Melontamuseo avattiin Lahden Kahvisaaressa.
2009 Puheenjohtajaksi vaihtui Kari Hellström.Jaostossa toimivatJukka Ritala,Hannu Kaukola,Heikki Ritvos ja Veikko Haukka.Pieniä muutoksia maratoncupin sääntöihin.21.5.
2010 Vesisamoilijoiden vanha vaja tuhopoltettiin. Nina Itkoselle maratoncupin pronssi.
MM-maratoonilla Unto Elo ja Pentti Sahi meloivat mestaruuteen (Elo/Sahi kirjoitus melojassa 5/2010).
Helsingin Jyryn kanoottivaja poltettiiin.Maratonmelonta risteily 18.9.jossakäsiteltiin sääntöjä ym.
2011 Jaoston muodosti Pekka Tulonen ,Jukka Ritala ,Heikki Ritvos,Petteri Ehoniemi ja Veikko Haukka.
Kevät melontaleiri Eurassa pääsiäisenä.
