Unkarin murskaavaa ylivoimaa

Tänä vuonna maratonin maailmanmestaruuksista melottiin Unkarin Györissä, joka on profiloitunut kaikilla mittapuilla maratonmelonnan mekaksi. Györ isännöi jo kolmatta kertaa MM-maratonmelontoja ja tälläkin kertaa isäntämaan menestys ällistytti koko melontamaailmaa. Unkarilla on asettaa jokaiseen lajiin vähintään yksi mitaliehdokas, joiden monen harjoittelupaikka ja kotiareena Györ on.

Muu maailma jäi lähinnä statistin rooliin, kun Unkari vyörytti koko arsenaaliaan mitaleille lajissa kuin lajissa. 'Melontaaläpivuosikymmenten' selvitti, mikä tekee Unkarista maailman parhaan maratonmelontamaan. Monissa maissa harjoitellaan ammattimaisesti, monissa maissa on massaa, monissa maissa on laadukkaita kilpailuja ja laaja kärki. Unkarin erottavat kilpailijoista ennen kaikkea valmennustietämys, kokemus ja omistautuminen lajille. Melojat ovat seurattuja ja arvostettuja urheilutähtiä maassaan ja heillä on liiton panostus takanaan. Tahtotila eri osapuolilla on yhteinen - halu olla maailman parhaita.

Toimitus seurasi tiiviisti MM kisaviikonloppua.

Unkari saavutti mitalin kaikissa lajeissa, mikä on uskomatonta laajasti kilpaillussa maratonmelonnassa. 12 kultaa, 10 hopeaa ja 5 pronssia  17 lajissa puhuvat puolestaan. Tuskin koskaan mikään maa on yltänyt samaan. Renata Csay on saamassa uuden miespuolisen manttelinperijän Adrian Borosista.

Maailman parhaiden ratamelojien yhteenotto

Viime viikonloppuna kilpailtiin Italian Milanossa vuoden 2015 maailmanmestaruuksista ratamelonnassa. Huippumaiden panostus oli kovinta sitten vuoden 2012, sillä jaossa oli jo olympiapaikkoja Rio de Janeiron olympialaisiin. 'Melontaaläpivuosikymmenten' seurasi tiiviisti kisoja ja pääsi jopa selvittämään joidenkin tähtimelojien syvimpiä tuntoja kilpailujen tiimellyksessä.

Maailmanennätysmies, hallitseva maailmanmestari, Kanadan hollantilaisverinen teräsmies Mark de Jong osoitti edelleen kaapin paikan 200 metrillä. Insinööri de Jong aikoi takavuosina jo lopettaa huippumelonnan, mutta 200 metrin tulo olympiaohjelmaan innosti de Jongin panostamaan vielä täysillä. Kansainvälisesti lähes tuntematon Mark de Jong nappasi pronssia Lontoossa 2012 ja on vain petrannut sen jälkeen. De Jong on yksi vahvimmista melojista ja se näkyy. 220 kg penkkipunnerruksesta ja 180 kg makuusoudusta mahdollistavat uskomattoman 180 tahdin 223 cm pitkällä Bracsa 1 -melalla läpi kisan noin 34 sekunnin ajan. Jo startissa räjähtävä de Jong nappasi puolen kajakin mitan pahimpiin vastustajiinsa. Sitä eroa on mahdoton ottaa kiinni. Ruotsin Vaxholmin Petter Menning yritti lannistaa de Jongia ruotsalaisella itsevarmuudella ennen kilpailua tuloksetta. Menningin puheet maailmanennätyskunnostaan kaikuivat kuuroille korville, kun de Jong keskittyi ulosmittaamaan Kanadan Halifaxin pohjoisissa olosuhteissa luodun huippuvireen. Ranskalainen WWR-taustainen tikkaaja Maxime Beaumont ennätti hopealle kahden ennakkosuosikin väliin. Ranskalainen kertoikin saavuttaneen 24 km/h maksiminopeuden pieneen vastavireeseen treenattuaan viimeistelyharjoitukset virtaavassa vedessä. 

Tanskan "voimapesä" Rene Holten Poulsen dominoi 500 ja 1000 metrin matkoja. Hän nousi kajakkimelontakuninkaaksi tuplamestaruudellaan. Poulsenin salainen ase oli tietoinen ratkaisu hyväksyä oma persoonallinen tyyli vetää koukkukädellä. Valmentajansa kanssa hän hioi kuntonsa ja tekniikkansa Unkarin Szolnokissa äärimmilleen. Lapakulmaksi laitettiin tasan 90, joka laskee ilmanvastuksen yläkädelle minimiin ja joka mahdollistaa koukkukädellä tehokkaan vedon. Tšekin "miesvuori" Josef Dostel sai viime vuoden maailmanmestaruuden jatkoksi nyt hopeaa. Portugalin varmaotteinen maratonmelojanakin menestynyt Fernando Pimenta sai MM-pronssia.

Yksi seuratuimmista lajeista kisoissa oli kajakkinelosten 1000 metriä, jota erityisesti huippumaat arvostavat kaikkein eniten. Ennakkosuosikki Dostalin Tšekki jäi nyt pronssille, kun mestaruuteen ylsi mielenkiintoinen Slovakian miehistö Denis Mysak-Erik Vlzek-Juraj Tarr-Tibor Linka. Vlzek ja Tarr ovat kaiken kokeneita ikämiehiä, kun taas Mysak ja Linka nälkäisiä 90-luvulla syntyneitä nuoria miehiä. Ikämiehet kertoivatkin, että he ovat saaneet vauhdin ällistyttävälle tasolle keskittyen melonnassa jokaisen yksilön vahvuuksiin. Vanhemmat kaverit vääntävät voimalla ja tuntevat tahdin selkärangoissaan kymmenien tuhansien melontakilometrien opettamina ja nuoret, nälkäiset ja tuliset kaverit keskittyvät repimään kaikki hevosvoimat irti hermostotreenatuista kehoistaan. Näin K4 saatiin taas kerran kulkemaan perinteisellä slovakialaisella taktiikalla. Niin ikään samankaltaisella mastersikäisten ja alle 23-vuotiaiden kokoonpanolla hopealle ylsi Unkari.

Suomalaisittain nähtiin myönteisiä esityksiä tulevaisuuden joukkueelta. Oona Vasko meloi mahtavasti A-finaaliin 1000 metrillä ollen 5. 500 metrillä hän oli B-finaalin 8. Jeremy Hakala ja Miika Nykänen meloivat kaksikoiden 1000 metrillä B-finaalissa sijalle 7. 'Melontaaläpivuosikymmenten' odottaa kaksikolta paljon ensi kevään viimeisissä olympiakarsinnoissa. Miika Dietrich epäonnistui päämatkallaan kajakkiykkösten 1000 metrillä, mutta meloi odotetulla tasolla 5000 metriä sijoittuen sijalle 17. Mies osoitti, että potentiaalia löytyy. Kilpailu on vain niin kivikovaa, eikä varaa pieniinkään vammautumisiin ennen kisoja ole. Sprinttereistä parasta antia oli Eero Selivaaran ja Antti Laurikaisen 500 metrin kajakkikaksikkojen B-finaalin 9. sija ja Niklas Vettasen yksikköjen C-finaalin 5. sija 200 metrillä.

Open Nordic Marathon Championships

Saaristomeren Melojat järjesti lajipäällikkö Pekka Tulosen johdolla 13.-14.6. Turun Aurajoessa näyttävät maratonmelonnan PM-kilpailut. Kesäinen Turku antoi lauantaina parastaan ja liekö koskaan Suomessa ollut vastaavan tasoisia melontakilpailuja moisessa kulttuuriympäristössä. Kesäkaupunkilaiset kansoittivat käytännössä koko kilpailualueen, onhan Aurajokiranta Turun sydän hyvillä ilmoilla. Lähes poikkeuksetta kilpailijat kehuivat kisojen puitteita, sillä suuri osa kansainvälisistä maratoneista melotaan nykyään vastaavissa olosuhteissa Keski-Euroopassa. Monet joet, myös Aurajoki, ovat kivisten rantavallien reunustamia kaupunkien keskustoissa, joten melontaan suorista kivivalleista vellova ristiaallokko tuo omat vaikeutensa.

Jonas Saelens tyylittelee ja Eero Luoma roikkuu peesillä.

Yleisessä sarjassa belgialais-suomalainen Jonas Saelens tuli, näki ja voitti. Yli kuuden ja puolen minuutin voitto elämänsä kautta melovaan Alex Bartaan herättää ensimmäistä kertaa kansainvälistä menestysnälkää miesten yleisessä sarjassa sitten Tommi Ritalan aikakauden. Hallitseva suomenmestari Eero Luoma pokkasi pronssia. Naisten sarjassa nähtiin myös kansainvälistä vauhtia, kun kauden naiskomeetta Netta Malinen voitti kultaa kestomenestyjä Tanja Jantusen nenän edestä. Ilman ensimmäisen kantopaikan uintiretkeä Netta Malisen voitto olisi ollut Saelensin luokkaa kilpakumppaneihin nähden. Suomalaisen maratonmelonnan yksi tulevaisuuden toivo Maija Saalasti meloi italialaisissa euforioissa pronssille.

Nuorten sarjoissa nähtiin myös suomalaismenestystä. 16-vuotiaisissa pojissa Lauri Kärnä meloi pronssia kahden Ruotsin juniorisankarin, Dennis Kernen ja Isak Grandström, vanavedessä. Tytöissä Luoman sisarukset Eveliina ja Hilppa meloivat kaksoisvoittoon Ida Kuuvan varmistaessa Suomelle kolmoisvoiton. 18-vuotiaiden sarjassa italialais-suomalainen Davide Bottieri voitti ennen Tanskan Schoidtia. Valitettavasti ensimmäisenä maaliin tullut kyproslais-suomalainen Marinos Poullis hylättiin lähtöepäselvyyksien vuoksi.

Davide Bottieri hyydyttää kilpakumppaneita matkavauhdillaan.

Masters-sarjoissa nähtiin niin ikään lukuisia hienoja suomalaissuorituksia. Miehet 40-sarjassa saatiin ratkaisu vasta loppusuoralla, kun Jussi Wallin onnistui loppukirillään kukistamaan uusi-seelantilais-suomalaisen Nic Riosan. Pronssia tiukasti kärkikaksikon takana sai Rauli Rautavuori. Miehet 50-sarjassa Suomen Frank Liljestrand jatkoi hyviä esityksiään voitolla ennen Venäjän Rodania ja Lycheviä. 60-sarjassa Markku Savolainen meloi pronssille Ruotsin legendaarisen Ulf Erikssonin pokatessa kultaa ennen Viron Roman Vernhofia. Masters-sarjojen kansainvälisintä huippuvauhtia nähtiin miehet 70-sarjassa, jossa Pentti Sahi voitti lähes minuutilla Ruotsin kestotähti Ove Emanuelssonin, joka puolestaan löi niukasti Unto Elon. Kärkikolmikkoon ei montaa kaveria olisi ilmaantunut mistään maailmasta.

Masters-lähtöä hallitsee Jussi Wallin.

Sunnuntaina Turku peittyi viileään sateeseen. Kaksikkolähtö jäi vähän vaisuksi. Oikeastaan kunnon kisatunnelmaa nähtiin vain kilpailun alussa yhteislähdössä, jossa nähtiin kunnon törmäyksiä niin kilpakumppaneihin kuin Aurasillan pilareihin. Joka tapauksessa kilpailut olivat onnistuneet ja herättävät lupauksia Suomen maratonmelonnan tason noususta.      

Photos

Open Nordic kayak marathon championships

http://melojat.net/wp-content/uploads/2015/04/PM-invitation_2015.pdf

Cyrille Carre - maailman paras all around -meloja

Uskomattomalle baskerimaan monipuolisuusihmeelle maistuu matka kuin matka. 'Melontaaläpivuosikymmenten' on jo kauan seurannut Carren hulppeaa melontauraa, mutta viimeistään kuluneen viikonlopun ratamelonnan EM-kilpailut todistivat Cyrille Carren olevan melonnan kirkkaimpia tähtiä. Carre ei valittele, vaan antaa tulosten puhua puolestaan. Mies tunnetaan vaatimattomana ja tavoitteellisena urheilijana. Kun yksi steppi on otettu, hän on heti valmis ottamaan seuraavan.

Carre on profiloitunut Mr. Fouriksi, mitä vahvistivat tuoreet niukat nelossijat sekä 500 että 1000 metrin matkoilla Tshekin EM-kisoissa. Viime syksynä hän jäi neljänneksi maratonmelonnan MM-kisoissa Oklahomassa. Kaksi vuotta sitten Carre haastoi maratonmelonnan MM-kisoissa Kööpenhaminassa loppuun asti Hank McGregorin ja Ivan Alonson, mutta jäi pronssille. Pronssia hän sai Moskovan MM-melonnoista 5000 metrin matkalta. Cyrille Carre on kaksinkertainen maailmanmestari: legendaarinen juniorien MM-kulta vuodelta 2002 Zamorasta espanjalaisten kotivesiltä sekä vuodelta 2007 kajakkikaksikoiden 1000 metrin mestaruus. 

Carre on lajilegendan maineessa myös Ranskassa. Kovassa melontamaassa 15-kertainen mestari on harvinaisuus. Cyrille Carre on kotonaan myös jokimaratoneilla, mistä osoituksena on esimerkiksi de l'Ardeche -maratonin kaksikkojen voitto Tomas Slovakin kanssa vuodelta 2013.

On vaikeaa kuvitella, kuka pystyisi voittamaan monipuolisuudessaan Cyrille Carrea. 'Melontaaläpivuosikymmenten' kysyi Carren uraa seuranneelta ranskalaisvalmentajalta, mikä on miehen salaisuus. Valmentaja LeBeaun mielestä on harvinaista, että samassa miehessä kulminoituu täydellinen tekniikka, uskomaton fyysinen kapasiteetti sekä tinkimätön harjoittelu. Carre ottaa jonkin tavoitteen, tekee kaikkensa sen saavuttamiseksi - ja ottaa seuraavan tavoitteen. Racicen nelossijat eivät todellakaan jää Cyrille Carren vuoden ainoiksi meriiteiksi.

Britannian ylivoimaa

Maratonmelonnan kausi 2015 on alkanut Iso-Britannian melojien komennossa. Joukkueen taso on ollut uskomaton. Näyttää siltä, että saarivaltakunnan maratoonarit ovat vihdoin päässeet yli entisen kultapoikansa Ben Brownin siirtymisestä elämästä nautiskelijoiden kerhoon. 

Jo legendaarinen 202 kilometrin Devizes to Westminster näytti, mitä tuleman pitää. Ensi kertaa kisan historiassa voiton vei sekapari Lizzie Broughton-Keith Moule huippuajalla 16h 40min. Broughton on naisten maratonin MM-hopeanainen ja Moule on siirtynyt maratonmelonnan pariin 200 metrin spesialistista.

Amsterdamin Waterland-maratonilla britit meloivat peräti nelosvoittoon. Tim Pendle oli loppukirin nopein ennen Andrew ja Tom Danielsia. Keith Moule nappasi 4. sijan. Ensimmäinen ei-britti oli Italian Filippo Vincenci viidennellä sijallaan, mutta jo selvästi jäljessä kärkinelikköä. Saksan uusi maratontykki Andrew Heilinger oli kuudes ennen Belgian maratonkisoja keväällä hallinnutta Dries Corrijnia. Huomioitavaa on, että paras espanjalainen Alejandro Sanchez oli vasta kahdeksas ja Emilio Merchan 12. Tshekin tykki Michael Odvarko oli 9. Hollannin omat tähdet Joep van Bakel ja Bram Brandjes miehittivät sijat 10 ja 11. Pendle meloi pohjaimuisen reitin kunnioitettavalla 4.22 tonnin vauhdilla. Naisten ykkönen oli niin ikään Lizzie Broughton.

Huhtikuun 25. päivä melottiin Pohjoismaiden avoimet maraton kilpailut Tanskan Maribossa. Kilpailussa ei ollut mukana brittejä, mutta kovia tanskalaisia senkin edestä. 31 tanskalaista miehittivät kärkisijat Pedersenin voittaessa tuulisella Maribo-järvellä vauhdilla 4.25. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, miten suomalaiset olisivat tässä joukossa pärjänneet. Odotukset suomalaisia kärkimaratoonareita kohtaan ovatkin tällä hetkellä korkealla, sillä viestit harjoituskaudesta ovat vähintäänkin lupaavia. Nyt on vain toivottova, että suomalaisten keihäänkärki pysyy iskukykyisenä läpi tärkeimmän keväisen harjoituskauden.