Viime viikonloppuna kilpailtiin Italian Milanossa vuoden 2015 maailmanmestaruuksista ratamelonnassa. Huippumaiden panostus oli kovinta sitten vuoden 2012, sillä jaossa oli jo olympiapaikkoja Rio de Janeiron olympialaisiin. 'Melontaaläpivuosikymmenten' seurasi tiiviisti kisoja ja pääsi jopa selvittämään joidenkin tähtimelojien syvimpiä tuntoja kilpailujen tiimellyksessä.
Maailmanennätysmies, hallitseva maailmanmestari, Kanadan hollantilaisverinen teräsmies Mark de Jong osoitti edelleen kaapin paikan 200 metrillä. Insinööri de Jong aikoi takavuosina jo lopettaa huippumelonnan, mutta 200 metrin tulo olympiaohjelmaan innosti de Jongin panostamaan vielä täysillä. Kansainvälisesti lähes tuntematon Mark de Jong nappasi pronssia Lontoossa 2012 ja on vain petrannut sen jälkeen. De Jong on yksi vahvimmista melojista ja se näkyy. 220 kg penkkipunnerruksesta ja 180 kg makuusoudusta mahdollistavat uskomattoman 180 tahdin 223 cm pitkällä Bracsa 1 -melalla läpi kisan noin 34 sekunnin ajan. Jo startissa räjähtävä de Jong nappasi puolen kajakin mitan pahimpiin vastustajiinsa. Sitä eroa on mahdoton ottaa kiinni. Ruotsin Vaxholmin Petter Menning yritti lannistaa de Jongia ruotsalaisella itsevarmuudella ennen kilpailua tuloksetta. Menningin puheet maailmanennätyskunnostaan kaikuivat kuuroille korville, kun de Jong keskittyi ulosmittaamaan Kanadan Halifaxin pohjoisissa olosuhteissa luodun huippuvireen. Ranskalainen WWR-taustainen tikkaaja Maxime Beaumont ennätti hopealle kahden ennakkosuosikin väliin. Ranskalainen kertoikin saavuttaneen 24 km/h maksiminopeuden pieneen vastavireeseen treenattuaan viimeistelyharjoitukset virtaavassa vedessä.
Tanskan "voimapesä" Rene Holten Poulsen dominoi 500 ja 1000 metrin matkoja. Hän nousi kajakkimelontakuninkaaksi tuplamestaruudellaan. Poulsenin salainen ase oli tietoinen ratkaisu hyväksyä oma persoonallinen tyyli vetää koukkukädellä. Valmentajansa kanssa hän hioi kuntonsa ja tekniikkansa Unkarin Szolnokissa äärimmilleen. Lapakulmaksi laitettiin tasan 90, joka laskee ilmanvastuksen yläkädelle minimiin ja joka mahdollistaa koukkukädellä tehokkaan vedon. Tšekin "miesvuori" Josef Dostel sai viime vuoden maailmanmestaruuden jatkoksi nyt hopeaa. Portugalin varmaotteinen maratonmelojanakin menestynyt Fernando Pimenta sai MM-pronssia.
Yksi seuratuimmista lajeista kisoissa oli kajakkinelosten 1000 metriä, jota erityisesti huippumaat arvostavat kaikkein eniten. Ennakkosuosikki Dostalin Tšekki jäi nyt pronssille, kun mestaruuteen ylsi mielenkiintoinen Slovakian miehistö Denis Mysak-Erik Vlzek-Juraj Tarr-Tibor Linka. Vlzek ja Tarr ovat kaiken kokeneita ikämiehiä, kun taas Mysak ja Linka nälkäisiä 90-luvulla syntyneitä nuoria miehiä. Ikämiehet kertoivatkin, että he ovat saaneet vauhdin ällistyttävälle tasolle keskittyen melonnassa jokaisen yksilön vahvuuksiin. Vanhemmat kaverit vääntävät voimalla ja tuntevat tahdin selkärangoissaan kymmenien tuhansien melontakilometrien opettamina ja nuoret, nälkäiset ja tuliset kaverit keskittyvät repimään kaikki hevosvoimat irti hermostotreenatuista kehoistaan. Näin K4 saatiin taas kerran kulkemaan perinteisellä slovakialaisella taktiikalla. Niin ikään samankaltaisella mastersikäisten ja alle 23-vuotiaiden kokoonpanolla hopealle ylsi Unkari.
Suomalaisittain nähtiin myönteisiä esityksiä tulevaisuuden joukkueelta. Oona Vasko meloi mahtavasti A-finaaliin 1000 metrillä ollen 5. 500 metrillä hän oli B-finaalin 8. Jeremy Hakala ja Miika Nykänen meloivat kaksikoiden 1000 metrillä B-finaalissa sijalle 7. 'Melontaaläpivuosikymmenten' odottaa kaksikolta paljon ensi kevään viimeisissä olympiakarsinnoissa. Miika Dietrich epäonnistui päämatkallaan kajakkiykkösten 1000 metrillä, mutta meloi odotetulla tasolla 5000 metriä sijoittuen sijalle 17. Mies osoitti, että potentiaalia löytyy. Kilpailu on vain niin kivikovaa, eikä varaa pieniinkään vammautumisiin ennen kisoja ole. Sprinttereistä parasta antia oli Eero Selivaaran ja Antti Laurikaisen 500 metrin kajakkikaksikkojen B-finaalin 9. sija ja Niklas Vettasen yksikköjen C-finaalin 5. sija 200 metrillä.
