SM-ratamaraton 1985

1980-luvun jälkipuoliskolla järjestettiin maratonmelonnan SM-kilpailuja sekä virtaavassa että seisovassa vedessä. Seisovan veden miehet eivät pitäneet virtaavan veden miehiä juuri minään. Virtaavan veden miehet epäilivät seisovan veden miesten jaksamista yli 10000 metrin matkoilla. Vuonna 1985 melottiin SM-ratamaraton Lahden Joutjärvellä. Matka oli 30000 metriä eli järveä piti sahata ympäri 12 kertaa. Kantopaikkoja ei ollut. Jokimaratoonarien iskujoukko päätti tulla näyttämään ratasonneille, miten melotaan.
Lähdön jälkeen totuus valkeni. Virtaavan veden miehillä ei ollut mitään jakoa pärjätä ulkoperäsinkajakkeineen mahonkikajakeilla näyttävästi meloneille voimapesille. Yrittipä jokunen jokimaratoonari takoa menemään WWR-kajakillakin, mutta tehtävä oli mahdoton. Miesten K1-luokan voittoon meloi Unto Elo, joka pudotti pitkällä kirillään peesiltään Mikko Kolehmaisen. Pronssia saavutti Vesa Karhu. Paras jokimaratoonari oli viidenneksi melonut Markku Veijalainen. Maaliin meloi 20 miestä.
On muistettava, että K2-luokka kiersi järveä samanaikaisesti. SM-kultaa meloivat Merimelojien Veli-Pekka Harjola ja Pekka Uotila. Hopeaa saivat nousevat nuoret mikkeliläiset Pekka Nurmi ja Olli Kolehmainen. Pronssille pääsivät tammisaaren kokeneet kehäketut Rolf Fagerström ja Gunnar Åkerfelt.
Kilpailussa oli mukana myös kaksi eri C2-sarjaa. Kilpasarjan voitti Tampereen Vihurin pari Grönlund-Hakala ja R-sarjan istuttavilla avokanooteilla Olkiluodon Voiman pari Heikkilä-Simula.
Vastaus oli saatu: seisovan veden melojat olivat vahvoja seisovassa vedessä. Virtaavissa joissa tilanne oli tyystin toisinpäin.


JW

Jokimaratonien kulta-aika

1980-luvun alkupuolisko oli varsinaisen jokimaraton-buumin aikaa. Varsinkin läntinen ja pohjoinen Suomi järjestivät valtaisia kilpailutapahtumia. Osallistujia oli kaikki sarjat mukaan lukien aina yli 100. Yleisö kansoitti koskien töyräät ja haki jännitystä kaatuvien melojien katselusta. Varsinkin vapun tietämillä järjestetty Lapinjokisoutu Euran, Lapin ja Eurajoen kunnissa oli melontajuhlaa parhaimmillaan. Huolimatta 55 kilometrin pituudesta kilpailu keräsi valtavan osallistujajoukon. Paikallislehdet julkaisivat jopa ennen kisaa isoja Lapinjokisoutu-liitteitä, joissa esiteltiin melojia ja käytiin ennakkospekulaatioita.
Ensimmäisen SM-arvon jokimaraton sai vuonna 1985. Kyseisenä vuonna melottiin OP-Grand Prix -sarjaa, jossa 472 melojaa tavoitteli rahapalkintoja ympäri Suomea. Sm-jokimaraton melottiin Sallan Naruskajoella.
K-1 -sarjaa 1980-luvun alkupuolen dominoinut Kiimingin Jussi Riihinen ei antanut yllättää itseään, vaikka Merimelojien Markku Veijalainen hänet tiukasti haastoikin. Pronssille meloi Rauman Seudun Melojien euralainen Esa Wallin.
K-2 -sarjassa voitosta voittoon melonut pari RSM:n Tapani Krappe-Timo Grönlund oli suorastaan ylivoimainen. Pari pystyi pitämään kisassa kuin kisassa yli 15km/h vauhtia. Vauhti oli ajan kalustolle kunnioitettavaa virtaavasta vedestä huolimatta. Hopealle meloi niin ikään RSM:n veljespari Mikko ja Matti Kuusisto, joka kukisti tiukassa väännössä RSM:n kolmannen kaksikon Jarmo ja Jari Väkiparta.


JW

Alkuvuodet

Kanootilla liikkumisella on vuosituhantiset perinteet. Urheilu-ja kilpailumuotona melonta on moniin muihin lajeihin verrattuna nuori. Ensimmäisen melontaseuran perusti Skotlantilainen J.Mac Gregor vuonna 1868. Kansainvälinen Kanoottiliitto ICF (aikaisempi lyhennys IRK) on perustettu 1924 ja Suomen Kanoottiliitto 1932. Ensimmäiset maratonmelontakilpailut, Royal Challenge, järjestettiin Lontoossa 1874.

Suomessa seuramuotoisen melontatoiminnan voidaan katsoa saaneen alkunsa 1885, jolloin Helsingin Soutu Klubi (HSK) syntyi. Sen perustajina olivat valtioneuvos August Ramsay, konsuli Arthur Borgström ja toimittaja Alex Hinze ja paroni von Schultz. Ensimmäinen puhtaasti melonnalle suunnattu seura, Helsingin Kanootti Klubi (HKK), perustettiin 1925.

Olympialajiksi melonta kelpuutettiin ensimmäisen kerran Berliinin Olympialaisissa 1936. Ensimmäiset maailman mestaruus tason melontakisat järjestettiin jo vuotta myöhemmin Ruotsin Vaxholmissa. Veteraanien MM kisat maratonmelonnassa käytiin 1996 samaisessa paikassa .

Varsinaisen piristysruiskeen kansainvälinen maratonmelonta sai vuonna 1930 kun Descenso del Sella järjestettiin Espanjassa ensimmäisen kerran.

Maraton- eli pitkän matkan melontaa on suomessa harrastettu jo vuosikymmenien ajan. Ratapuolella oli aikaisemmin matkat aina 10000 metriin asti ja mielestäni on huono suuntaus kun pitkät matkat poistettiin kilpailuohjelmasta.

Maratonmatkat ovat vaihdelleet 15 ja 100 kilometrin välillä. Niitä järjestettiin parhaimpina vuosina liki kolmekymmentä. Osanottajia kisoissa, kaikki sarjat mukaan lukien saattoi olla yli parisataa henkeä.

Niitä melottiin sekä tasaisella että virtaavissa vesissä ympäri suomea.

Suuruusluokka on tosin aivan toista vuodesta 1951 lähtien melotussa Dusi Canoe Marathonissa Etelä Afrikassa joka kerää vuosittain noin 2000 osallistujaa.

Suomen tapahtumista yksi vanhimpia on Lahden melontamaraton. Se aloitettiin 1962 Joutjärvellä. Siihen osallistui vuosittain lähes kaikki kotimaan kärkimelojat. Muista maratonmatkoista voisi mainita Helsinki-maraton vuodesta –69 alkaen, Gullårunt –77 ja tanskassa Tour de Gudenå vuodesta 1967 lähtien.

Varsinkin virtaavan veden puolella oli parisenkymmentä suosittua kisaa vuodessa jotka keräsivät satapäiset osanottajamäärät. Näistä tapahtumista voisi mainita kansainvälisen ACR:n, Lapinjokisoudun, Acerbin keinon, Eurajokimelonnan, Majavamelonnan, Kiiminkijokimelonnan jne.

Maraton SM-kisoja on järjestetty vuodesta 1985 alkaen aluksi tasaisen ja virtaavan vedenkisat erikseen aina vuoteen 1990 asti. Sekaparit tekivät tuloaan vuonna 1989, mutta vasta seuraavana vuonna se sai virallisesti SM arvon .

Kansainvälisten kisojen esimerkkiä noudattaen myös kotimaisiin kisoihin tuli mukaan kanto-osuudet. Ne antoivat mukavan säväyksen kilpailuihin aivan kuin formuloiden varikkokäynnit, jossa aina sattuu ja tapahtuu tankkauksen ja huollon yhteydessä. Myös startit ja irtiotot sekä peesaukset tuovat katsojille jännittävää katseltavaa. Tilanteet ovat varmasti yhtä vauhdikkaita ja jännitystä luovia kuin ratamelonnassakin.

MM tason kisat tulivat mukaan maratoonareidemme ohjelmaan 1988, jolloin ensimmäiset kisat pidettiin Englannissa, Nottinghamissa. Siitä lähtien ovat suomalaiset meloneet niissä mukana. Menestystä on tullut varsinkin veteraanien puolelta mitalien muodossa.

J A