Kanootilla liikkumisella on vuosituhantiset perinteet. Urheilu-ja kilpailumuotona melonta on moniin muihin lajeihin verrattuna nuori. Ensimmäisen melontaseuran perusti Skotlantilainen J.Mac Gregor vuonna 1868. Kansainvälinen Kanoottiliitto ICF (aikaisempi lyhennys IRK) on perustettu 1924 ja Suomen Kanoottiliitto 1932. Ensimmäiset maratonmelontakilpailut, Royal Challenge, järjestettiin Lontoossa 1874.
Suomessa seuramuotoisen melontatoiminnan voidaan katsoa saaneen alkunsa 1885, jolloin Helsingin Soutu Klubi (HSK) syntyi. Sen perustajina olivat valtioneuvos August Ramsay, konsuli Arthur Borgström ja toimittaja Alex Hinze ja paroni von Schultz. Ensimmäinen puhtaasti melonnalle suunnattu seura, Helsingin Kanootti Klubi (HKK), perustettiin 1925.
Olympialajiksi melonta kelpuutettiin ensimmäisen kerran Berliinin Olympialaisissa 1936. Ensimmäiset maailman mestaruus tason melontakisat järjestettiin jo vuotta myöhemmin Ruotsin Vaxholmissa. Veteraanien MM kisat maratonmelonnassa käytiin 1996 samaisessa paikassa .
Varsinaisen piristysruiskeen kansainvälinen maratonmelonta sai vuonna 1930 kun Descenso del Sella järjestettiin Espanjassa ensimmäisen kerran.
Maraton- eli pitkän matkan melontaa on suomessa harrastettu jo vuosikymmenien ajan. Ratapuolella oli aikaisemmin matkat aina 10000 metriin asti ja mielestäni on huono suuntaus kun pitkät matkat poistettiin kilpailuohjelmasta.
Maratonmatkat ovat vaihdelleet 15 ja 100 kilometrin välillä. Niitä järjestettiin parhaimpina vuosina liki kolmekymmentä. Osanottajia kisoissa, kaikki sarjat mukaan lukien saattoi olla yli parisataa henkeä.
Niitä melottiin sekä tasaisella että virtaavissa vesissä ympäri suomea.
Suuruusluokka on tosin aivan toista vuodesta 1951 lähtien melotussa Dusi Canoe Marathonissa Etelä Afrikassa joka kerää vuosittain noin 2000 osallistujaa.
Suomen tapahtumista yksi vanhimpia on Lahden melontamaraton. Se aloitettiin 1962 Joutjärvellä. Siihen osallistui vuosittain lähes kaikki kotimaan kärkimelojat. Muista maratonmatkoista voisi mainita Helsinki-maraton vuodesta –69 alkaen, Gullårunt –77 ja tanskassa Tour de Gudenå vuodesta 1967 lähtien.
Varsinkin virtaavan veden puolella oli parisenkymmentä suosittua kisaa vuodessa jotka keräsivät satapäiset osanottajamäärät. Näistä tapahtumista voisi mainita kansainvälisen ACR:n, Lapinjokisoudun, Acerbin keinon, Eurajokimelonnan, Majavamelonnan, Kiiminkijokimelonnan jne.
Maraton SM-kisoja on järjestetty vuodesta 1985 alkaen aluksi tasaisen ja virtaavan vedenkisat erikseen aina vuoteen 1990 asti. Sekaparit tekivät tuloaan vuonna 1989, mutta vasta seuraavana vuonna se sai virallisesti SM arvon .
Kansainvälisten kisojen esimerkkiä noudattaen myös kotimaisiin kisoihin tuli mukaan kanto-osuudet. Ne antoivat mukavan säväyksen kilpailuihin aivan kuin formuloiden varikkokäynnit, jossa aina sattuu ja tapahtuu tankkauksen ja huollon yhteydessä. Myös startit ja irtiotot sekä peesaukset tuovat katsojille jännittävää katseltavaa. Tilanteet ovat varmasti yhtä vauhdikkaita ja jännitystä luovia kuin ratamelonnassakin.
MM tason kisat tulivat mukaan maratoonareidemme ohjelmaan 1988, jolloin ensimmäiset kisat pidettiin Englannissa, Nottinghamissa. Siitä lähtien ovat suomalaiset meloneet niissä mukana. Menestystä on tullut varsinkin veteraanien puolelta mitalien muodossa.
J A
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.