Viime viikonloppuna ratkottiin maratonmelonnan suomenmestaruudet Porissa kolmatta vuotta putkeen. Porin MelaMajavien vajasta ja loistavasta Kokemäenjoen Raumanjuovasta on muotoutunut selkeästi Suomen maratonmelonnan keskeisin kilpailupaikka. Loistavissa kansainvälisen tason puitteissa voi helposti aistia suomalaisen maratonmelonnan sielun henkisen kotipaikan.
Yksikkölähdöt eivät tarjonneet varsinaisia yllätyksiä kauden aikaisempiin tapahtumiin verrattuna. Vuoden 2017 suomenmestari Eero Luoma ei antanut haastajien yllättää. Koko pitkän kauden pelkästään näihin kilpailuihin tähdännyt Luoma näytti, mitä on maratonmelonta. Juomalaitteiden pettämisestä huolimatta uskomattomalla fysiikalla varustettu Merimeloja ratsasti peeseillä suvereenisti pinkoen viimeisellä kantopaikalla karkuun kauden komeetalta Kuopion kestävyysihme Johannes Hietalalta. Pronssia vuoli Porin oma tykki Davide Bottieri. Naisissa Tampereen Vihurin Olivia Malinen väläytti huikeaa silmiähivelevää tekniikkaansa ja nappasi SM-kultaa ennen seurakaveriaan Euran Tanja Jantusta. Nuorten Pohjoismaiden mestari Helsingin Merimelojien Hilppa Luoma meloi hienosti yleisen sarjan pronssia.
Kaksikoissa nähtiin kisojen näyttävin suoritus. Kangasalan Melojien nuoret Niko Keskinen ja Matias Ylisiurua meloivat ensimmäiset 500 metriä vastavirtaan ajassa 1.46 ja 2000 metrin päässä sijaitsevalla kääntöpaikalla aikaa oli kulunut vain noin 8 minuuttia. Tässä vaiheessa vauhti oli tukehduttanut Euran konkarit EKK:n Petteri Ehoniemen ja SMM:n Jussi Wallinin, jotka maitohappojen jäykistäminä pysyivät hädin tuskin kajakissaan lihasten ollessa täysin pumpissa. Pari Keskinen - Ylisiurua karkasi myös todelliselta haastajapariltaan Davide Bottieri - Johannes Hietala. Tuulisissa olosuhteissa nuoret miehet tyylittelivät ylivoimaiseen voittoon. Rannalla arveltiin parilla olevan huikea potentiaali myös maratonmelonnassa, vaikka pari voitti jo 500 metrin SM-kultaa heinäkuussa. Bottieri ja Hietala meloivat hopealle ja sotaratsut Ehoniemi ja Wallin jatkoivat huikeaa putkeaan pronssimitalilla.
Kilpailuissa melottiin myös mastersien mitaleista. Mastersien sarjat olivat täynnä sitä urheiluhenkeä, jota vain maratonmelonta voi tarjota: vaikka kilpaillaan tosissaan, kunnioitetaan kilpakumppaneita ja nautitaan hienosta lajista iloiten kaikkien menestyksestä.
